Supplier-Perceived Customer Value in Business-to-Business Security Service

Asiakas on lähtökohtaisesti se, joka määrittää palvelun tuottaman asiakasarvon. Silti myös palveluntuottajien on tärkeää ymmärtää, mistä asiakasarvossa on kysymys. Yrityksille suunnatuissa liiketoiminnan tukipalveluissa palveluntuottajan ymmärrys asiakasarvosta on erityisen tärkeää, sillä tukipalvelumarkkinat ovat usein erittäin kilpailtuja, hinta on tärkeä ostokriteeri ja asiakkaat pitävät tukipalveluita toissijaisina oman liiketoimintansa kannalta. Muiden tukipalveluiden tapaan myös turvallisuuspalveluissa nämä edellä kuvatut haasteet ovat arkipäivää. Lisäksi turvallisuus palvelun sisältönä on haasteellinen aineettomuutensa ja subjektiivisen luonteensa vuoksi, ja turvallisuuspalveluiden hankinta on usein reaktiivista ja asiakkaalle vain välttämätön paha. Tämä väitöskirjatutkimus luo uusia yhteyksiä monien sellaisten ilmiöiden välille, joita ei ole kattavasti tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa. Näitä ovat esimerkiksi palveluntuottajien näkökulma asiakasarvoon, tukipalvelut yleisesti tarkasteluna, yritysten hankkimat turvallisuuspalvelut yhtenä erityisenä tukipalvelumuotona ja turvallisuus palvelusisältönä. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä palveluntuottajan kokemasta asiakasarvosta yritysasiakkaille suunnatuissa tukipalveluissa. Työn yksityiskohtaisempana tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa turvallisuuspalveluyritysten ylimmän ja keskijohdon kokemasta asiakasarvosta. Menetelmällisesti tämä tutkimus noudattaa aineistolähtöistä teoriaa ja hyödyntää laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Työ koostuu kahdesta aineistolähtöisestä vaiheesta, jotka käyttävät seitsemässä turvallisuuspalveluyrityksessä toteutettuja haastatteluja tutkimusaineistonaan. Ensimmäinen aineistolähtöisen vaiheen tulokset muodostavat kuusitahoisen jäsennyksen turvallisuuspalveluiden tuottajien kokemasta asiakasarvosta. Lisäksi asiakasläheisyys tunnistetaan keskeiseksi haastateltavien toimintaa ohjaavaksi tavoitteeksi. Kirjallisuuskatsaus laajentaa työn teoreettista pohjaa ja linkittää ensimmäisen aineistolähtöisen tutkimusvaiheen tuloksia aiempiin tutkimuksiin. Kirjallisuuden pohjalta johdetaan kaksi tarkentavaa tutkimuskysymystä, jotka liittyvät palveluntuottajien arvoväittämiin ja adaptaatioihin eli siihen, miten he mukauttavat omaa toimintaansa suhteessa asiakkaan toimintaan. Työn toisessa aineistolähtöisessä vaiheessa pohditaan, miten palveluntuottajat rakentavat arvoväittämien ja adaptaatioiden avulla voimakkaampaa asiakasläheisyyttä turvallisuuspalveluissa. Työn tulokset osoittavat, että tukipalveluiden tuottajien käsitys asiakasarvosta on monipuolinen ja laaja. Arvokäsityksiä määrittävät toisaalta palveluntuotannon tehokkuus ja toisaalta erottautuminen kilpailijoista asiakasarvon avulla. Palveluntuottajat haluaisivat päästä lähemmäs asiakkaitaan ja siten muuttaa tuotteiden vastikkeelliseen vaihdantaan perustuvia asiakassuhteita nykyistä vuorovaikutteisemmiksi. Asiakasläheisyys koetaan myös keinoksi erottautua kilpailijoista. Asiakasläheisyydellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa palveluntuottajien ymmärrystä asiakkaistaan, jatkuvaa yhteydenpitoa palveluntuottajan ja asiakkaan välillä, asianmukaista ja tehokasta asiakasarvon viestintää, palveluprosessien kytkemistä asiakkaan liiketoimintaprosesseihin ja sopeutumista asiakkaan muuttuviin tarpeisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tukipalveluiden tarjoajat voisivat hyödyntää laaja-alaista ymmärrystään asiakasarvosta arvoväittämien vahvistamiseen ja monipuolistamiseen. Lisäksi olisi tärkeää löytää oikea balanssi palveluntuottajan sisäisten ja asiakasrajapinnassa tapahtuvien adaptaatioiden välille. Tämän väitöskirjatutkimuksen tieteellinen kontribuutio on nelitahoinen. Työ tuottaa uutta kokemusperäistä tietoa palveluntuottajien arvokäsityksistä, jotka tässä tutkimuksessa poikkeavat perinteisistä asiakkaan kokemiin hyötyihin ja kustannuksiin perustuvista arvomalleista. Toiseksi tutkimus esittelee turvallisuuspalvelut yhtenä erityisenä yritysten tukipalvelumuotona ja korostaa palvelun sisällön merkitystä arvonmuodostuksen ja palveluntuottajien ja asiakkaiden välisten suhteiden analysoinnissa. Kolmanneksi työ tuottaa uuden palvelulähtöisen näkökulman aiempaan turvallisuustutkimukseen. Lisäksi työssä hyödynnetään varsin ainutlaatuista laadullisten tutkimusmenetelmien palettia. Yritysten näkökulmasta tarkasteltuna työ tuottaa uutta tietoa sekä turvallisuuspalveluiden tuottajille että heidän asiakasyrityksilleen arvon ja asiakasläheisyyden vahvistamisen keinoista

Servitization in a Security Business: Changing the Logic of Value Creation

How can a firm change its value-creation logic from providing technology to selling technology-based services? This is a question many security companies face today when trying to apply a solutions-based business model in response to recent macro- and microeconomic trends. The fact that customers increasingly demand security as a service, rather than technical equipment, challenges the basis of a security firm's value provision and alters the logic of its operation. In this article, we investigate a technology- and product-oriented security business that is now rapidly transforming into a service business. We use data from a case study to propose a 4C model (conceptualization, calculation, communication, and co-creation of value) that can help security providers to objectify their service offerings and succeed in the servitization of their security businesses

Decommissioning of offshore wind turbines

Decommissioning is a key process in the offshore wind industry because all substructures, bottom fixed or floating, have to be removed and completely dismantled at the end of their service life. There is still no experience of decommissioning a floating wind substructure and only two very small offshore wind farms with bottom fixed platforms have already been decommissioned. Devising save and effective processes to dismantle wind offshore substructures is a challenge that has to be faced in civil engineering in near future

Author guidelines

Author guideline

Maatilan riskianalyysi

vo

Uudet riskienhallinnan välineet maatilan johtamisessa

Maatalousalalla varmaa nykyisin on vain muutos. Maatilojen määrä Suomessa on vähentynyt330 000:sta maatilasta 70 000:en maatilaan kolmenkymmenen vuoden aikana, mitä voidaan pitäävarsin nopeana rakennekehityksen tahtina. Maatiloilla muutokset johtuvat usein politiikan,markkinoiden ja tuotantoteknologian muutoksista. Nykyaikaisen maatilan johtaminen kokonaisuutenaedellyttää viljelijältä realistista ja reaaliaikaista kuvaa maatilan resursseista, osaamisesta, tilantoimintaan liittyvistä vaatimuksista ja tuotanto- ja työprosesseista. Toiminnan kehittäminen edellyttäätavoitteiden asettamista, seurantaa ja tulosten arviointia. Ongelmana on, että maatilojen on yhävaikeampaa hallita tilan toimintoja muuttuvien toimintaolosuhteiden ja vaatimusten kasvaessa.Maatilan johtamisessa ja toiminnan muutosten hallinnassa maatilayrittäjä voi käyttää apuna erilaisiajohtamisen välineitä kuten laatujärjestelmän ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan välineitä.MTT: n ja VTT:n johtamassa Maatilojen turvallisuusjohtamisen (Maaturva) yhteishankkeessa onkehitetty ja testattu erityyppisiä maatilan turvallisuusjohtamisen ja riskien hallinnan välineitä.Hankkeessa kehitettyjä välineitä ovat maatilan riskien tarkistuslistat, prosessien ja resurssienjohtamisen suunnittelutyökalut, riskikarttatyökalu sekä vuosikello ajanhallintaan ja yhteenvedonlaatimiseen. Välineiden soveltamista varten on tehty käyttöohje. Uudet riskienhallinnan välineet ontarkoitettu maatilan johtamisen tueksi ja niiden avulla tilalla voidaan vähentää tuotantoprosessienhäiriöitä ja parantaa tuotanto-olosuhteita. Maatilan riskien hallinta voi toimia myös osana laadunhallintaa, sillä se osaltaan ohjaa järjestelmälliseen ja hallittuun maatilan hallintaan ja kehittämiseen.Riskin suuruutta arvioidaan määritellyn haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurauksenmerkityksen tai vakavuuden perusteella. Maatilan turvallisuusriskeillä tarkoitamme kaikkia haitallisiaei- toivottuja tapahtumia tai ilmiöitä, jotka voivat vaarantaa maatilan liiketoiminnan ja tuotannonjatkuvuuden, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin, omaisuuden arvon ja ympäristön laadun. Riskienhallinnan avulla voidaan löytää myös uusia keinoja ja menetelmiä ratkaista työympäristön taituotantoprosessien ongelmia.Maatilan johtamisessa riskien tunnistamista ja hallintaa voidaan käyttää hyväksi muutoksenhallinnassa, toiminnan suunnittelussa, työtehtävien tärkeysjärjestyksen laatimisessa ja päätöksenteossa.Riskien tarkastelun avulla voidaan toisaalta myös tunnistaa osa-alueita, joissa riskit ovat vähäiset.Nämä nousevat silloin esiin selkeinä mahdollisuuksina tai vahvuuksina toiminnassa. Lähtökohtana on,että jos jonkin asian tietää ja osaa hyvin sekä pystyy tarkistamaan resurssien toimivuuden, niin asioissaon pienempi riski epäonnistua. Päätöksenteossa kokonaisvaltaista riskien hallintaa voidaan myöskäyttää yhdistämään muutoin vaikeasti yhdistettäviä arvovalintoja.Riskien tarkastelu tuo esiin toiminnassa olevia heikkouksia mutta samalla myös mahdollisuuksia. Kunriskejä tarkastellaan systemaattisesti osana maatilan toimintaa ja suunnittelua, saadaan esiin selkeitätoimintaohjelmia ja tietoja, joita tarvitaan maatilan johtamisessa. Tällöin vähennetään epävarmuuttatoiminnassa, mahdollisia häiriöitä ja omaa maatilaa uhkaavia heikkouksia. Tuloksena on maatila, jollaon vakaa toimintaohjelma, mutta joka tarpeen tullen pystyy nopeasti muuttamaan toimintaansahallitusti. Maatila-RH riskienhallintavälineet on tarkoitus julkaista Agronetissä tammikuussa 2008

Maaturva-hanke kartoittaa maatilayrittäjän turvallisuusriskejä

Viljelijöiden työkyvyn ja terveyden säilyminen on eräs suurimmista ongelmista maatiloilla. Uusien tutkimustulosten mukaan työssä väsyminen ja tapaturmat ovat usein yhteydessä siihen, miten asioiden hallinta ja johtaminen on maatilalla hoidettu. Maaturva-hankkeessa kehitetään maatiloille riskinhallinnan menetelmiä, joiden avulla erilaiset vaaratilanteet voidaan välttää jo ennakolta.vo